Ympäristö- ja geotekniikan konsultointipalveluihin erikoistunut Golder Associates Oy on toiminut Suomessa vuodesta 1994 palvellen niin paikallisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin asiakkaita. Golder Associates Oy kuuluu kansainväliseen vuonna 1960 perustettuun Golder Associates -konserniin.
Maailmanlaajuisesti Golder Associates palvelee kaivosyrityksiä ympäristö- ja geotekniikan lisäksi myös työsuojelu- ja turvallisuuskysymyksissä kaikissa kaivostoiminnan vaiheissa. Esimerkiksi kansainväliset ympäristövaikutusarvioinnin laatustandardit (IFC) sisältävät työturvallisuusosion osana kaivoshankkeiden arviointia. Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Kanadassa ja Australiassa Golder on suorittanut kymmeniä työturvallisuusarviointeja kansainvälisille kaivosasiakkailleen, auttanut tunnistamaan toiminnan kipupisteitä ja niiden juurisyitä sekä laatinut yhdessä asiakkaan ja asianomaisten sidosryhmien kanssa kehitys- tai toimenpidesuunnitelmia. Henkilöstön valmennus ja koulutus on olennainen osa tällaista työtä. Lisäksi Golder on toiminut viranomaisten asiantuntijana esim. Kanadassa, kun kaivosten työturvallisuussääntelyä on haluttu kansallisesti parantaa.
Golder on toiminut asiantuntijana työturvallisuuskysymyksissä Suomessa toimiville kaivosyhtiöille avustaen mm. kansainvälisten vaatimusten implementoinnissa Suomen toimintaan ja varmistamassa, että paikalliset vaatimukset, kuten uusi kaivosturvallisuusasetus, on huomioitu paitsi kaivosyhtiön omassa toiminnassa, myös alihankkijoiden toiminnassa. Golderin asiantuntijat auttavat mielellään myös osallistavien turvallisuuskäytäntöjen suunnittelussa ja implementoinnissa.
Golder Associates Oy:llä on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka pohjautuu standardeihin ISO 9001 (Laatujärjestelmä), ISO 14001 (Ympäristöjärjestelmä) ja OHSAS 18001 (Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä).
Vakiintuneet hyvät käytännöt
Yleisen kiinnostuksen lisääntyminen kaivostoimintaa kohtaan on lisännyt painetta kaivosturvallisuuden parantamiselle niin työ- kuin ympäristöturvallisuuden osalta. Kun kehitetään laaja-alaisesti toiminnan laatua, rakentuu turvallisuus toiminnan sisään: jokaiseen työvaiheeseen, jokaiseen päätökseen, jokaisen ihmisen omaan toimintaan tehtävästä riippumatta. Hyvien käytäntöjen ylläpidolla, jatkuvalla kehittämisellä ja vakiinnuttamisella voidaan kaikki laadukkaan toiminnan vaatimukset käsitellä ja hallita samalla kertaa. Yhteistyötä tarvitaan kaivosyhtiön johdon ja henkilökunnan välillä, mutta myös urakoitsijoiden ja kaivosyhtiön välillä.
Työturvallisuus kaivoksella – toimintajärjestelmä tukee turvallisuutta suunnittelusta alkaen
Hyvin toimivalla toimintajärjestelmällä luodaan parhaat edellytykset tehokkaalle, tuottavalle ja turvalliselle työnteolle. Keskeinen kysymys on: Miten pystytään noudattamaan olemassa olevaa toimintajärjestelmää kaivoshankkeen etenemisen myötä muuttuvassa toimintaympäristössä?
Kestävän kaivostoiminnan verkosto (www.kaivosvastuu.fi) tukee kaivosturvallisuuden kehittämistä, mm. työkalupakein malminetsintään ja kaivostoimintaan sekä julkaisemalla arviointityökalut toiminnan tason arviointiin. Jämäkkä tahdonilmaisu vastuullisuuden ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen on siis julkaistu. Seuraava askel on kuitenkin kaivosyhtiöille ratkaisevampi vastuullisen ja siten myös turvallisen toiminnan kannalta: julkaistuille sanoille on käytännön tekojen myötä saatava katetta.
Kaivosturvallisuus – ketju, jonka vahvuus mitataan lenkki lenkiltä
Isoimpana haasteena on vakiintuneiden ei-turvallisten käytäntöjen muuttaminen. Yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa pystytään kattavasti tunnistamaan nykyisen ja tulevan toiminnan kipupisteet ja haasteet, mukaan lukien työturvallisuusriskit.
Uusi on aina uutta ja on helppoa lähteä tavoittelemaan nollaa tapaturmaa puhtaalta pöydältä. Mutta, miten sitten niiden vakiintuneiden ei-turvallisten käytäntöjen muuttaminen onnistuu? Suurin haaste syntyy siitä, että kukaan muu kuin minä itse, ei voi muuttaa käyttäytymistäni.
Olemassa olevia turvallisuuskäytäntöjä pystytään pysyvästi muuttamaan vain ja ainoastaan, jos pystytään vaikuttamaan yrityksen koko henkilökunnan tapaan toimia työntekijöistä ylimpään johtoon.
Keskeisiä kysymyksiä jokaiselle on:
- Miten itse pystyn parantamaan oman tekemiseni turvallisuutta?
- Millä teoilla pystyn omalta osaltani vaikuttamaan koko työpaikan ja työyhteisön turvallisuuteen?
- Miksi teen, niin kuin teen?
Tarvittava ”ahaa-elämys” voi syntyä ainakin kahdella tapaa. Perinteinen tapa on, että omalla työpaikalla sattuu vakava, jopa kuolemaan johtanut tapaturma, minkä jälkeen turvallisuuteen on pakko panostaa enemmän. Tai työpaikalla päätetään valita ennakoiva (ja siten suositeltavampi) tapa: aletaan panostamaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti käytösperusteiseen turvallisuuteen. Eli koko henkilöstölle havainnollistetaan, miten oma asennoituminen, omat päätökset ja ratkaisut ovat avaintekijöitä oman työskentelyn, tai laajemmin ajateltuna, oman tekemisen turvallisuuden tai turvattomuuden kannalta niin työpaikoilla, työmatkoilla kuin vapaa-ajalla. Kaivosturvallisuus on kuin ketju, jonka vahvuus mitataan lenkki lenkiltä. Turvallisuuden taso on heikoimman lenkin tasolla. En ainakaan minä halua olla se heikoin lenkki, enhän? Golder on auttanut paitsi kaivosyhtiötä, myös muiden toimialojen yrityksiä suunnittelemaan ja löytämään toimivia ratkaisuja turvallisuuskäytäntöjen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, erityisesti henkilöstön osaamista hyödyntämällä.
Hyvät käytännöt syntyvät yhteistyössä
Hyvien käytäntöjen ylläpidossa ja kehittämisessä on koko henkilöstön oltava mukana: osallistuva oppii ja siten sitoutuu noudattamaan oikeita ja turvallisia työtapoja. Henkilöstön on tunnettava politiikka, päämäärät ja tavoitteet sekä osattava toimia niiden mukaisesti. Silloin henkilöstön parhaat ja käytännönläheiset kehitysideat saadaan hyötykäyttöön. Henkilöstön tietotaidolla siitä, mikä on hyvin ja missä on parannettavaa, on käyttöä säännöllisin väliajoin tehtävissä sisäisissä tarkastuksissa. Ulkopuolinen asiantuntija puolestaan arvioi katselmuksin tai auditoinnein, miten yritys on onnistunut pyrkimyksissään valitsemallaan jatkuvan parantamisen tiellä.
Kaivosturvallisuus on ennen kaikkea asennekysymys
Kaivosyhtiön on varmistettava, että paikallinen johto on oikeasti sitoutunut toiminnan kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Sen tulee näkyä teoissa, esimies = esimerkki. Turvallisuusasioissa oma henkilöstö ja ulkopuoliset urakoitsijat ovat samalla viivalla. Johdon tulee tarkastella kriittisesti turvallisuusindikaattoreita – ohjaavatko ne turvalliseen toimintaan? Esimerkiksi kannustaminen tapaturmista, läheltä piti- ja vaaratilanteista oppimiseen on positiivisempi tapa ohjata kohti nollaa tapaturmaa kuin tapaturmataajuuden seuraaminen. Tässäkin on syytä muistaa, että osallistuva oppii, joten tutkintaan osallistuvat ovat avainasemassa turvallisuuden ylläpidossa ja parantamisessa. Samalla kehittyy, aivan kuin itsestään, tutkiva ja kriittinen asenne oman työympäristön turvallisuuden analysointiin. Kaivosvastuun mukaisia käytäntöjä kannattaakin pitää työkaluna jatkuvan oppimisen tiellä… ja sitähän se vastuullinen, hyvän kaivosturvallisuuden mukainen toiminta juuri on!
Lisätietoja Golder Associates Oy:n työturvallisuuspalveluista:
Tiina Lius
Projektipäällikkö, työsuojelupalvelut
Golder Associates Oy
tiina_lius(at)golder.fi | p. 040 526 6320 | p. 09 561 7210 (vaihde)
[ssba]
