Ihalaisen kaivos on toiminut sata vuotta keskellä Lappeenrantaa, ja toimii ainakin seuraavat sata vuotta.
– Edessä on Suomen Karbonaatin tehdas, tuolla tehdasalueen eteläportti, Nordkalkin opas kertoo bussissa istuville toimittajille.
Bussi ajaa ympäri Ihalaisen tehdasaluetta Lappeenrannassa. Nordkalk ja muut toimijat esittelevät tehdasaluetta toimittajille ja myöhemmin kaikille halukkaille. Esittelyaika on oivallinen, onhan Lappeenranta Jukolan viestin vuoksi pullollaan ihmisiä.
Ihalaisen tehdasalue sijaitsee Lappeenrannan eteläosassa. Sen keskellä on Nordkalk Oy Ab:n Ihalaisen kalkkikivikaivos, 165 metriä syvä, 1,5 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä avolouhos. Kalkkikaivoksen vuosituotanto on noin kaksi miljoonaa tonnia. Kolmannes louhinnasta on tien- ja maanrakennuksessa hyödynnettävää sivukiveä.
Kalkkikiven tuotannosta 45 prosenttia menee sementin valmistukseen viereiselle Finnsementin tehtaalle, ja pääosa lopuista sellu- ja paperiteollisuuteen, maanparannukseen ja moneen muuhun tarkoitukseen. Viitisen prosenttia tuotannosta koostuu wollastoniitista, harvinaisesta mineraalista, joka esiintyy kalkkikiven yhteydessä. Sitä käytetään esimerkiksi muovi- ja keraamisessa teollisuudessa. Ihalaisen alueen wollastoniittirikastamo on ainoa Euroopassa.
Kalkkikiveä monelle yritykselle
Kalkkikaivoksella työskentelee 150 työntekijää, kun tytäryhtiö Suomen Karbonaatin henkilöstö lasketaan mukaan. Suomen Karbonaatti valmistaa päällystyspigmenttejä tehdasalueella ja saa raaka-aineensa kalkkikaivokselta.
Lisäksi Ihalaisen alueella toimii kunnossapitoyhtiö Astepa Oy ja Paroc Oy, joka tosin on lopettamassa toimintaansa Ihalaisissa. – Parocilta vapautuva alue tulee aikanaan louhittavaksi. Se käsittää hyvälaatuista kalkkikiveä, josta saadaan pitkäksi aikaa raaka-ainetta paperi- ja rakennusaineteollisuudelle, yksikönpäällikkö Jouni Heinonen Nordkalkilta kertoo.
Ihalaisen kalkkikaivos on osa Nordkalk-konsernia, jolla on toimintaa yhdeksässä maassa yli 30 paikkakunnalla. Konsernin suurin kaivos on Miedziankan avolouhos Etelä-Puolassa, jonka vuosituotanto on kolme kertaa suurempi kuin Ihalaisen.
Kaivos toimii kahdessa vuorossa
Kalkkikaivoksessa työskennellään kahdessa vuorossa maanantaista perjantaihin. Rikastamot puolestaan toimivat kellon ympäri. Kuljetuskalustona on viisi louheautoa, jotka ottavat 63 tonnin kuorman, sekä kolme kaivinkonetta ja poravaunu.
Kuljettimelle tuotu malmi kulkee leukamurskaimen kautta optiseen lajitteluun, jossa kamera erottelee malmin ja sivukiven niiden värin perusteella. Kartiomurskaimella pienennetään raekokoa. Osa rikasteesta lähtee sementtitehtaalle, ja loput tankomyllyyn ja edelleen märkäjauhatukseen.
Kaivoksessa on räjäytyksiä 1-3 päivänä viikossa, ja samalla kertaa räjäytetään 1-3 kenttää. – Keskittämällä räjäytykset muutamiin päiviin viikossa minimoimme niistä mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat tehdasalueella ja naapurustossa, Heinonen sanoo.
Nordkalk huomioi ympäristönsä naapurit. – Järjestämme säännöllisiä tapaamisia ja tarpeen mukaan infotilaisuuksia ympäristön asukkaille. Pyrimme olemaan muutenkin aktiivisia viestinnässä.
Jouni Heinosen mukaan kalkkikivi on välttämätön raaka-aine yhteiskunnalle.
Vastaavasti yhtiö huolehtii ympäristöasioista. Käytössä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. – Seuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia, jotka pidetään mahdollisimman vähäisinä. Nordkalkin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti pyrimme koko ajan parempaan tulokseen, vähentämään melua ja pölyä sekä parantamaan materiaali- ja energiatehokkuutta.
Lähivuosina Ihalaisen kaivos kasvattaa tuotantomääriään, laajentaa louhosta ja parantaa rikastusprosessiaan. Lisäksi 400 hehtaarin tehdasalueen liikennejärjestelyitä on tarkoitus parantaa.
Kalkkikivi tärkeää yhteiskunnalle
Heinosen mukaan kalkkikivi on tärkeä yhteiskunnalle. – Kalkkikivi on välttämätön raaka-aine monilla teollisuudenaloilla sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa, joten louhoksia tarvitaan hyvinvointimme varmistamiseksi. Koska louhimme myös muita kiviaineksia kuin kalkkikiveä, haluamme saada ne mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön.
Kalkkikiven louhinnalla on pitkä perinne Lappeenrannassa. Louhinta alkoi jo 1600-luvulla. Ensimmäinen kalkkitehdas aloitti marraskuun 15. vuonna 1910, ja sementtitehdas aloitti toimintansa 1938.
Nykyisellä louhintavauhdilla kalkkikiveä riittää ainakin sadaksi vuodeksi. Maanalaiseen louhintaan siirtymisen on arvioitu tapahtuvan noin vuonna 2050.
[ssba]