Kultamalmin matka kullaksi Orivedellä on pitkä. Ensin se louhitaan kilometrin syvyydestä, kuljetetaan 90 kilometriä Sastamalaan ja viedään lopuksi länteen edelleen prosessoitavaksi.
Toyotan avolava ajaa tunnelin suuhun ja katoaa maan alle. Matkaa on noin kilometrin pystysuoraan laskettuna. Autolla pitää kuitenkin ajaa spiraalinmuotoista väylää, joten matkaa tulee kahdeksan kilometriä. Kaikkiaan matka Oriveden kultakaivoksen pohjalle kestää varttitunnin.
Alas ajaessa kaivostunnelien seinissä ja katossa näkyy sähköjohtoja ja ilmastointiputkia. Tunnelien seinät eivät kimalla keltaisina. – Kulta on pölynä kivessä, kaivoksen johtaja Jaakko Kilponen sanoo. Oriveden kaivoksessa kulta on seitsemässä piippumaisessa muodostelmassa.
Tunneleissa nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Pitkän ajon jälkeen kaivoksen syvin kohta löytyy tasolta 1140, joka vastaa samaa metrimäärää maanpinnan alapuolella. Vuosi sitten oltiin tasolla 1080.
Kaivosmiehet aloittavat työskentelynsä maan uumenissa aamukuudelta, ja toiminta jatkuu 12 tuntia iltakuuteen. Kun kaivosmiehet ovat poistuneet, alkaa Orivedellä öinen malminajo, joka kestää usein aamuviiteen. Malminajoa hoitaa urakoitsija, Maakasi Oy.
Kaivosmiehet tekevät 12 tunnin vuoroa maanantaista lauantaihin, jonka jälkeen seuraava viikko on vapaa. Kaikkiaan Oriveden kaivoksella on työssä 28 kaivosmiestä ja seitsemän toimihenkilöä. Noin kolmannes heistä käy töissä kotoa käsin, muut ovat pitkämatkalaisia. Dragonin omien työntekijöiden lisäksi urakoitsijat työllistävät 28 henkilöä.
Turvallisuus korkealla tasolla
Oriveden kaivos on voimakkaasti panostanut työturvallisuuteen viime vuosina. Henkilöstön turvallisuuskoulutus on osoittautunut kannattavaksi investoinniksi: viime vuonna ei sattunut yhtään tapaturmaa, kun niitä kymmenenä aikaisempana vuotena oli 2-7 kappaletta vuodessa. Kaivoksen ennätys, 468 päivää ilman tapaturmia, menee toivottavasti rikki maaliskuun alkupuolella.
Jaakko Kilposen mukaan turvallisuuskoulutus on kannattanut
Turvallisuutta parantavat esimerkiksi radiopuhelinjärjestelmä sekä kauko-ohjattavat lastauslaitteet, joita ohjataan muutaman metrin päästä. Tunnelissa tulee silloin tällöin toinen ajoneuvo vastaan, ja väistäminen sujuu rutiinilla.
Dragon Mining aloitti valmistavat työt eli tunnelinajon Orivedellä kesällä 2006 ja tuotannon rikastamolla kesällä 2007. Aiemmin Outokumpu louhi kultaa kaivoksesta vuosina 1994–2003. Alun perin Oriveden kultamalmi löytyi 1984. Nykyinen kaivossuunnitelma ulottuu vuoteen 2017 saakka. Sen jälkeen malmia täytyisi löytää lisää.
Orivedeltä louhittiin viime vuonna malmia kaikkiaan 110 000 tonnia, josta kultaa saatiin 663 kiloa. Malmin louhinta on laskenut viime vuosina.
– Kullan hinta on nykyisellään kohtuullinen. Hinta ei meille ole ongelma, pikemminkin malmivarantojen vähyys, Kilponen sanoo.
Ylöstulo kaivoksesta kestää kauemmin, sillä Kilponen pysähtyy matkalla huoltotasolle, jossa koneita huolletaan. Seinällä on hauska kyltti, jossa lukee Kovan Kaivoksen Kahvila Kutema. Nimen loppuosa on yhden esiintymän nimi.
Ongelmana ympäristölupa
Ongelmaksi Orivedellä on muodostunut ympäristölupa. Aluehallintovirasto AVI hylkäsi Dragonin hakemuksen viime joulukuussa. AVI vetosi kaivoksen ympäristövaikutuksiin ja etenkin vesienkäsittelyyn.
Juha Koskela
– AVI käytti päätöstä tehdessään osittain vanhoja tietoja, ympäristöasiantuntija Juha Koskela sanoo.
Dragon on valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Mikäli päätös on Dragonille myönteinen, palautuu käsittelyprosessi AVIin ja alkaa alusta.
Dragon teki lupahakemuksensa jo 2010. – Prosessin pituus on ongelma, sillä toiminta ehtii hakuaikana muuttua, Koskela sanoo.
Kuorma-autot ajavat öisin louhitun malmin maapinnalle kasoihin, joista ne kuormataan seuraavana päivänä täysperävaunurekkoihin. Näitä rekkoja lähtee Orivedeltä hieman alle 20 kappaletta päivässä. Jokaisessa kuormassa on 200–300 grammaa kultaa.
Rekat ajavat malmin rikastamolle
Rekat saapuvat 90 kilometrin ajomatkan jälkeen Vammalan rikastamolle Sastamalaan. Rekat kippaavat lastinsa malmikasoihin, joita on kaksi vierekkäin. Oriveden kasan vieressä on toiselta Dragonin kultakaivokselta, Jokisivusta Huittisista, tuotu malmikasa. Vammalassa rikastetaan kumpaakin malmia erillisinä kampanja-ajoina.
– Jokisivun malmi on hieman köyhempää, mutta kuljetusmatka on puolet lyhempi, rikastamon päällikkö Heikki Miettunen sanoo. – Orivedeltä tulee nykyään vähemmän malmia kuin Jokisivusta. Jos Oriveden tuotanto päättyy, kaivoksen malmia on vaikea korvata.
Miettunen esittelee leukamurskainta, johon louhe menee suurin piirtein ihmisen pään kokoisina lohkareina sisään murskaamoon. Sieltä louhe jatkaa matkaansa karamurskaimeen ja seulalle, josta edelleen kartiomurskaimeen. Seuraavaksi on vuorossa välivarastointi siilossa, jauhatus tanko- ja kuulamyllyissä, vaahdotus, vedenpoisto ja rikasteen varastointi.
Rikastusprosessissa rikasteen kultapitoisuus nousee 30–40 –kertaiseksi. Tullessa kultaa on noin viisi grammaa tonnissa, lähtiessä 100–200 grammaa. Sastamalasta rikaste lähtee edelleen jalostettavaksi joko Bolidenin Harjavallan sulatolle tai Dragonin omille tehtaille Svartlideniin Ruotsiin.
Australialaisella Dragon Miningilla on muutakin toimintaa ja projekteja Suomessa. Valkeakosken Kaapelinkulman esiintymä sijaitsee 65 kilometriä Vammalasta, ja Hanhivaara Kittilässä on yhteisprojekti Agnico Eaglen kanssa.
Rikastamo investoi viime vuonna miljoonan uusiin laitteisiin, Heikki Miettunen sanoo.
Vammalan rikastamolla on 30 henkeä töissä. Prosessi pyörii keskeytymättömässä 5-vuorotyössä. Viime vuonna laitos prosessoi 286 000 tonnia malmia 11 kuukaudessa, kevät- ja syysseisokki kestivät yhteensä kuukauden. – Määrä on hyvä, muttei ennätys, Miettunen sanoo ja esittelee siistin rikastamon laitteita. Kullan tuotantoennätys kyllä syntyi: kultaa tuli 1198 kiloa, puhtaana kultana tilavuus olisi 62 litraa.
Hyvät välit naapureihin
Rikastamo on keskellä asutusta, lähin asuintalo on 50 metrin päässä. – Meillä on hyvät välit naapureihin, Miettunen sanoo.
Naapureiden viihtyvyyttä huomioidaan esimerkiksi siinä, etteivät rikastushiekka-altaat saa pölytä, ja niitä kastellaankin säännöllisesti. – Altaat työllistävät vuosi vuodelta enemmän, patoja pitää korottaa ja vettä pumpata.
Vammalan rikastamo on investoinut uusiin laitteisiin viime vuonna miljoonan, tänä vuonna kuluu puoli miljoonaa. – Kaapelinkulmasta saamme tulevaisuudessa lisää malmia, vaikka Orivesi onkin vaikeasti korvattavissa. Uskotaan joka tapauksessa tulevaisuuteen, Miettunen sanoo.
Teksti ja kuvat: Marko Mannila/Kaivosteollisuus ry
[ssba]