Toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kirjoitti Finnwatchin blogissa eilen 10.7.2017 otsikolla ”Järkeä kaivoskuumeeseen”. Kirjoitus antaa aiheen muutamaan kommenttiin. Taustaksi vielä, että tapasin kirjoituksessa viitatun kaivosverotusta koskevan Finnwatchin raportin tiimoilta toiminnanjohtaja Vartialan sekä raportin kirjoittamisesta vastanneen tutkija Lauri Finérin huhtikuussa 2016. Kaivosteollisuus ry julkaisi tuolloin tiedotteen raportin johdosta. Finér on sittemmin siirtynyt sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän veropoliittiseksi asiantuntijaksi.
Vartiala summaa allekirjoittaneen mielipidekirjoituksen sunnuntain 9.7 Hesarissa varsin lyhyeen. En millään tavoin toivonut valtiolta lisäpanostuksia malminetsintään. Totesin ainoastaan sen, että valtion on mahdollista jo nyt osallistua ja panostaa rahaa, mikäli se katsotaan järkeväksi. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä riski miljoonien menettämisestä. Olen Vartialan kanssa samaa mieltä siitä, että Rautalammilla olevaa skandiummineralisaatiota on hehkutettu liikaa.
Kallioperän mineraalisia esiintymiä ei lahjoiteta ilmaiseksi. Mikään esiintymä ei ole kallioperässä kuljetusta vaille valmiina kuin verkkokaupan hyllyllä! Kittilän kultakaivokseen, Kevitsan monimetallikaivokseen ja Terrafamen tehdaskokonaisuuteen on investoitu yhteensä arviolta yli 2,0 miljardia euroa.
Finnwatchin 2016 raportissa arvioitiin verotuloja menetetyn. Raportti jätti mainitsematta muun muassa sen, että eräinä vuosina 2010 vuoden paikkeilla Pyhäsalmen kaivos maksoi enemmän yhteisöveroja kuin silloinen Nokia. Ja että mainitun kaivoksen liikevaihdosta laskettuna verojen, työntekijöiden palkkaverojen sekä julkisten maksun osuus oli noin välillä jopa noin kolmannes.
Vartiala nostaa esimerkiksi kaivosten ongelmista Nivalassa olleen Hituran kaivoksen. Kirjoitan tätä kommenttia Nivalassa, eikä maailma nyt niin kauhean sotkuisalta näytä. Tietoja esittäessään Vartiala unohti tarkistaa taustoja. Hituran kaivoksen valitettavat ympäristövaikutukset voivat johtua muustakin kuin kanadalaisen yhtiön aikaisesta toiminnasta taikka kaivostoiminnasta ylipäänsä. Ja olikohan viranomaiset jo kertaalleen hyväksyneet kaivoksen sulkemistoimet?
Vartiala arvioi kaivosten tuottamien työpaikkojen määrän vähäiseksi. Ehkä niin. Kainuussa Terrafamella 1 100 henkilöä, Sodankylän Kevitsassa ehkä noin 750 henkilöa ja Kittilässä noin 900 henkilöä. Mikä on Vartialan viesti esimerkiksi Outokumpu Oyj:n Kemi-Tornion tuotantokeskittymälle, jossa väkeä noin 2 500 ja kromikaivos merkittävässä roolissa? Entä Lappeenrannan Ihalaisen kaivoksen työntekijöille? Taikka Lohjalle Tytyrin kaivokseen liittyen? Polvijärvelle Boliden Kylylahdelle?
Vartiala kirjoittaa aggressiivisesti verosuunnittelusta nimeämällä sen – no aggressiiviseksi. Kaivosteollisuus ry pitää avointa keskustelua verotuksesta ja sen vaikutuksista tärkeänä, jotta saadaan aikaan reilut ja yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt. Samanlaiset kaivoksille kaikkialla Euroopassa. Mielellään siten, että omistajalle annetaan mahdollisuus korvaukseensa, jota verotetaan kertaalleen. Ja että investointiin tarvittavasta velasta saisi maksaa pientä korkoa. Tämä vieläpä niin, että rahaliikenne voisi kulkea rajojen yli.
Järkeä verohuumaan!
Korjaukset:
- kirjoitusvirheitä 12:28