Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos Siilinjärvellä ja läheinen tehdas tuottavat Suomeen lannoitteita ja rehujen raaka-aineita, jotka osaltaan auttavat maataloutta valmistamaan puhdasta ruokaa Suomessa. Kaivoksen ja tehtaan työvuoroissa työskentelee yli kuusisataa ihmistä. Yövuorossa oli vähän aikaa huuhkajakin.
Siilinjärven avolouhos on kolme kilometria pitkä, tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää kertoo. Nuppineulan pään kokoiset pisteet tiellä ovat maailman suurimpiin kuuluvia kaivosautoja.
Yara Suomen Siilinjärven kaivos, tarkemmin avolouhos, on valtavan kokoinen alue: kolme kilometriä pitkä, kilometrin leveä ja 240 metriä syvä. Superlatiiveja riittää vielä: kyseessä on maamme suurin avolouhos ja louhintamääriltäänkin suurin viime vuonna, vaikka kaikki kaivokset lasketaan mukaan.
Siilinjärvellä louhitaan apatiittia, josta tehdään lannoitteiden ja rehujen raaka-ainetta fosforihappoa. Apatiitti ei lopu kesken: malmion tunnettu pituus on 14,5 kilometriä ja sitä riittää ainakin 800 metrin syvyyteen.
Superlatiivien lista jatkuu. Louhittu malmi ei ole kovin rikasta, sillä apatiittia on vain 10 prosenttia, mutta se on hyvin puhdasta. Kadmiumpitoisuudet ovat erittäin alhaisia, ja puhdas lannoite merkitseekin puhdasta ruokaa.
Ensin tehdas, sitten vasta kaivos
Siilinjärven kaivoksen, Länsi-Euroopan suurimman ja samalla ainoan fosfaattikaivoksen, ja parin kilometrin päässä sijaitsevien tehtaiden tarina alkoi oikeastaan jo 1950-luvulla. Apatiittiesiintymä löytyi rautatien rakennustöiden yhteydessä. Esiintymästä riippumatta lannoite- ja siihen liittyvä raaka-ainetuotanto alkoi 1969.
Lastaus käynnissä avolouhoksen pohjalla.
Varsinainen kaivos avattiin 70-luvun lopulla. – Nyt on 35. toimintavuosi meneillään, tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää sanoo. Vuonna 2007 norjalainen Yara osti silloisen Kemira GrowHow’n ja sen mukana Siilinjärven kaivoksen ja tehtaat.
Vuosien kuluessa Siilinjärven kaivos ja tehdas ovat kasvaneet merkittävästi. Kaivoksessa ja tehtaissa työskentelee 350 henkilöä, ja jos lasketaan mukaan urakoitsijoiden työntekijät, työtä riittää jatkuvasti yhteensä 650 työntekijälle.
Kaivosalueella asuu muitakin kuin ihmisiä. Taannoin rikastamohalliin muutti suuri huuhkaja. Kookas lintu viihtyi hyvin, mutta sai muutaman viikon päästä häädön, kun yövuoron työntekijät pelkäsivät kookasta, varjoista syöksähtelevää lintua. Ympäröivillä alueilla näkyy karhuja, susia, jopa ahmojakin.
Kaivos toimii yötä päivää
Kiveä Siilinjärvellä louhittiin viime vuonna 29 miljoonaa tonnia, josta10,5 miljoonaa oli malmia. Kaivos on Kevitsan ja Talvivaaran ohella Suomen suurin louhija.
Osa kaivoksesta, kuten malminlastaus ja kuljetus, toimii yötä päivää viikonloput mukaan luettuna. Urakoitsija E Hartikainen Oy:llä on 17 kiviautoa ja niiden lisäksi seitsemän lastauskonetta. – Poraus taas toimii kahdessa vuorossa, kaivospäällikkö Sakari Mononen kertoo.
Räjäytyspäivä on merkittävä päivä Siilinjärvellä: kaikki toiminta kaivoksessa pysähtyy iltapäivällä räjäytyksen ajaksi. Rautatien liikenne seisahtuu, valtatie 75:n liikenne pysäytetään ja ilmatilakin suljetaan kymmeneksi minuutiksi. Lukuisat Yaran työntekijät valvovat, ettei räjäytysalueella liiku mitään.
Siilinjärveläiset sanovat tekevänsä ”kivestä leipää”. Kaivoksen apatiittimalmista irrotetaan fosfori, joka kuljetetaan Yaran Siilinjärven tehtaille jalostettavaksi lannoitteiksi ja fosforihapoksi. Lannoitteiden valmistusmäärä nousee puoleen miljoonaan tonniin vuodessa. Tehdas tuottaa myös fosforihappoa vuosittain 300 000 tonnia, ja se käytetään lannoite-, eläinrehu- ja elintarviketeollisuudessa. Muut tuotantoyksiköt ovat kaksi rikkihappotehdasta ja typpihappotehdas. Vientiin tuotteita riittää noin puolet lannoitetuotannosta.
Esa Eskelinen ja Jouko Kuosmanen kaivoksen rikastamossa.
Edelläkävijä alallaan
Norjalainen emoyhtiö Yara on panostanut Siilinjärven laitoksiin vahvasti, yhteensä satoja miljoonia euroja. Kuluvana vuonna investoinnit nousevat 70 miljoonaan euroon, josta kaivoksen osuus on 32 miljoonaa. – Näillä rahoilla ei laajenneta, vaan parannetaan toiminnan luotettavuutta ja jatkuvuutta sekä lisätään turvallisuutta, Kankaanpää sanoo.
Siilinjärven kaivos on panostanut niin voimakkaasti toiminnan kehittämiseen ja turvallisuuteen, että siitä on tullut ”industry shaper”, suunnannäyttäjä. Tästä esimerkkinä on IBIS-FM – tutka, joka luotaa jatkuvasti louhoksen länsiseinämää ja etsii merkkejä alkavista sortumista. Tutkan avulla varoitus sortumista saadaan paljon tavallista aikaisemmin. Laitteita ei ole vielä montaa käytössä maailmassa.
Toinen merkittävä investointi oli 1,5 miljoonan euron Jigsaw-toiminnanohjausjärjestelmä satelliittipaikannuksineen ja suljettuine 3G-verkkoineen. Järjestelmästä näkyy reaaliajassa, missä kiviautot ja lastauslaitteet ovat ja minkä laatuista malmia lastataan. Samoin uusi työvuoro näkee nopeasti, mitä edellinen vuoro on tehnyt. – On helpompaa optimoida rikastamosyöte, Kankaanpää sanoo.
Rautaa kiinalaisille
Siilinjärven kaivos panostaa ympäristöasioihin. Rikkihappo- ja fosforihappotuotannon sivutuotteille, rautaoksidille ja kipsille, etsitään jatkuvasti käyttöä. Rautaoksidivuorille löydettiin käyttöä vuonna 2008, kun kiinalaiset innostuivat käyttämään sitä raudan raaka-aineena. Nykyisellään Kokkolan satamaan lähtee pääsääntöisesti neljä rautaoksidijunaa päivässä. Nykyistä vauhtia rautaoksidivuori olisi tiessään kolmen vuoden kuluttua, mikäli kustannukset eivät nouse. Rikkidirektiivin myötä merireittien nousevat kuljetusmaksut saattavat tehdä toiminnasta kannattamatonta.
Samalla tavalla fosforihapon valmistuksessa syntyvälle hohtavanvalkoiselle kipsivuorelle on etsitty hyötykäyttöä. Siitä on aikanaan valmistettu muun muassa rakennusteollisuuden käyttämiä kipsilevyjä ja nyt kehityksen alla on P-TraP-kipsituote, jolla estetään lannoitteiden valuminen maalta vesistöihin. Louhokselta löytyvä kiille taas on jalostettuna päätynyt muoviseoksiin, ja edelleen aina C-sarjan Mercedeksien kojelautoihin asti.
Kari Hakkarainen valvoo rikastusprosessia.
Siilinjärven kaivokselle on muodostunut tummia pilviä taivaalle päättäjien taholta. Hallitus aikoo korottaa kaivosten energiaverotusta, ja jos korotus osuu täysimääräisenä Siilinjärvelle, vastaa se 70–80 työntekijän vuosipalkkaa.
Investoinnit ympäristöön ja turvallisuuteen ovat lisänneet henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Kaivoksen henkilöstöravintolassa onkin joskus tapana toivottaa hyvää ruokahalua louhittua malmia mukaillen: ”Bon apatit”
Marko Mannila