Kaivosteollisuuden eurooppalaisen järjestön Eurominesin kesäkokouksessa keskusteltiin läpinäkyvyyden merkityksestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Transparenssi viittaa muun muassa menettelyihin, joilla estetään lahjonta ja epämääräiset rahavirrat teollisessa toiminnassa. Kaivosteollisuuden osalta useinmiten keskustellaan konfliktimineraaleista ja siitä, miten niiden kulku pyritään estämään tai saamaan hallintaan.
Kaivosteollisuuden kannalta olemassa olevat menettelyt ja kehityshankkeet ovat hyviä. Eurooppalaisesta näkövinkkelistä hieman mietityttää se, että kovin monet toimijat – EU:n liittovaltion, kansallisen, järjestöjen ja kansainvälisten sopimusorganisaatioiden – ovat kehittämässä kukin omaa toimintatapaansa. Googlaamalla voi katsoa vaikkapa Dodd- Frank act, EITI, EU:n tilintarkastusdirektiivi, Suomi kestävän kaivannaistoiminnan edelläkävijäksi, Sitra ja kestävä kaivostoiminta jne. Byrokratian lisääminen kovin laajalla rintamalla voi liuottaa varsinaisen päämäärän olemattomiin.
Asioilla on aina myös poliittinen ulottuvuus. Kun jostain asiasta keskustellaan, areenalle liihottavat julkisuutta kaipaavat poliittiset toimijat. Kaivoskeskustelu, jolla on todellinen tilaus, tarjoaa poliitikoille pikavoittoja. Teollisuuspoliitikko Osmo Soininvaaran kannanotot Studio55 -ohjelmassa ovat tästä oiva esimerkki. Osmo Soininvaara kertoo, että suomalainen kaivoslaki on maailmalla täysin ainutlaatuinen. Jos Suomesta löytyy mineraaliesiintymiä, niitä voi hyödyntää kuka tahansa – myös ulkomaiset yhtiöt. Tähän Soininvaaran vuodatukseen voi vain todeta, että lähin vastaava kaivoslaki löytyy Ruotsista. Mutta länsinaapuri on niin vieras ja kaukana, ettei poliitikon läpinäkyvyys ulotu sinne asti. Samaa tasoa ovat muutkin Soininvaaran kyseisessä ohjelmassa esittämät letkautukset.
Pekka Suomela
Kaivannaisteollisuus ry
Toiminnanjohtaja