Tarkasteltavia seikkoja:
- Hallitusohjelman tavoitteet
- Valtion aluehallinnon uudistuminen
- Viranomaisten resurssit
- Kaivoslain tarkoitus, sen menettelysäännökset ja ulottuminen muiden sektorilakien tontille
- Eri normistojen menettelyllinen kumulaatio
- Edellisestä seuraa myös osittain viranomaisten sektoroitunut toimintakenttä
- Lupamenettely, valvonta, raportointi: prosessin tietovirran hallinta
- Kuntasektorin rooli
Kaivostoimijoiden kannalta:
- Vain malminetsintää ja kaivostoimintaa koskevaa lainsäädäntöä melko vähän
- Muu lainsäädäntö usein geneeristä
- Hallintolainkäytön kehittäminen ja muutoksenhaun kynnyksen nostaminen kaivoslain mukaisessa ratkaisukäytännössä kaksipiippuinen juttu!
Oikeusvoima tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tekemä ratkaisu rajoittaa toimintamahdollisuuksia myöhemmässä oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa käsittelyssä.[1] Oikeusvoima-käsite syntyy sen seurauksena, että ”ne bis in idem” (ei kahdesti samassa asiassa) nimellä tunnettu oikeusperiaate on toteutettu jonkin maan oikeusjärjestyksessä. Tällöin tuomioistuinten lainvoimaiset ratkaisut saavat ns. oikeusvoima-ominaisuuden. Käytännössä oikeusvoimalla tarkoitetaan, ettei tuomioistuin saa ottaa uudestaan käsiteltäväksi sellaista seikkaa, joka jo on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu (oikeusvoiman negatiivinen vaikutus)[2]. Myös jos oikeuskäsittelyssä tulee vastaan seikka, josta on jo annettu lainvoimainen ratkaisu, aikaisempi ratkaisu pitää panna uuden tuomion perusteeksi niin, ettei tuota seikkaa voida enää menestyksellä riitauttaa (oikeusvoiman positiivinen vaikutus)[3].