Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman kärkihankkeista löytyy ruutia ammatilliseen koulutukseen. Ohjelman mukaan vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä̈ ja uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita siten, että jatko-opintokelpoisuus säilyy. Lisäksi tulee huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä̈ tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä̈ vuorovaikutusta.
Nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta on vuosien varrella kehitetty aktiivisesti yhdessä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Uudistukset ovat koskeneet muun muassa koulutuksen järjestämistä, tutkintojärjestelmää, tutkintoja ja tutkinnon perusteita, työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja näyttöjä.
Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada kolmella tavalla:
- Tutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena oppilaitosmuotoisesti, jolloin opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti oppilaitoksessa, mutta sisältää̈ osaamisen hankkimista työssäoppimalla.
- Tutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jolloin tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkintotilaisuuksissa Opetushallituksen päättämissä tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito. Tarvittaessa järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta.
- Tutkinnon voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena, jolloin se voi olla tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla.
Kaivoskoulutukseen jatkuvasti huomiota
Kaivosteollisuus on melko pieni toimiala Suomessa ja siksi koulutuksen järjestäminen vaatii jatkuvasti huomiota. Kun lisäksi ammatillisen koulutuksen vetovoima on nuorten silmissä vähentynyt, tekemistä riittää. Kevään 2015 yhteishaussa 45 % peruskoulunsa samana vuonna päättäneistä hakeutui ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Keväällä 2012 heitä oli puolet.
ProMainari – selvitys kokosi teollisuuden ja oppilaitosten mielipiteet siitä, miten kaivosalan koulutusta tulisi kehittää. Selvitys oli tarpeellinen, sillä kaivosala arvioi koulutuksen hajanaiseksi ja tasoltaan vaihtelevaksi. Lisäksi koettiin, ettei koulutusta valvo kukaan keskitetysti, eikä tarjonnastakaan ole kokonaiskuvaa. Koulutusmateriaalin ja kouluttajien taso koettiin myös vaihtelevaksi.
Selvityksen tekijän suositusten perusteella teollisuuden pitää ottaa vetovastuu koulutuksen kehittämisestä. Teollisuudella on selvästi parhaat mahdollisuudet tähän, ja yritykset luonnollisesti parhaiten tuntevat työvoiman tarpeensa.
Keskitetty vai hajautettu koulutus?
Yksiselitteistä vastausta ei saatu siihen, kumpi on parempi, hajautettu vai keskitetty koulutus. Hajautetun koulutuksen suurin etu on alueellinen hyväksyntä: Oppilaitokset tekevät luonnollisesti aktiivisinta yhteistyötä lähimpänä sijaitsevien kaivosten kanssa, ja myös kouluttavat usein työntekijöitä kaivosten urakoitsijoille. Tällaiset suhteet ovat yleensä pitkäaikaisia, jopa vuosikymmeniä kestäviä, ja sitouttavat osapuolia toisiinsa. Samalla se parantaa toiminnan alueellista hyväksyttävyyttä – sosiaalista toimilupaa.
Keskitetyn/koordinoidun koulutusmallin etuna puolestaan lienee se, että opetuksen laatua on helpompi kehittää. Selvityksen mukaan molemmissa malleissa on hyvät ja vähemmän hyvät puolensa.
Työnjohdon koulutus takaisin
Ammattityöntekijöiden koulutuksen kehittämisen ohella kaivosteollisuus kaipaa takaisin taannoin lopetettua työnjohtokoulutusta. Tätä varten olisi hyvä perustaa kaivosalalle oma tekniikan erikoisammattitutkinto.
Selvityksen mukaan oppilaitosten yhteydet työelämään toimivat paikallisesti, mutta valtakunnalliset yhteydet ja koordinaatio ovat heikossa jamassa. Koulutusorganisaatiot tekevät jonkin verran yhteistyötä ja verkostoituvat, mutta molemmissa on kuitenkin parantamisen varaa. Kilpailu rahoituksesta laimentaa yhteistyöhaluja.
Koulutusmateriaalin tai kouluttajien tasoa selvitys ei arvioinut. Selvityksen tekemisen aikana materiaali on lisääntynyt. Opetushallitus julkaisi kokonaan päivitetyn version alan perusteoksesta, Kaivos- ja Louhintatekniikan oppikirjasta keväällä 2015.
Selvittäjä kehottaakin rahoituksen hakemista myös EU:lta, sillä Suomen opetushallinnon resurssit eivät välttämättä riitä kaikkiin tarpeisiin
Rikastamo ja hallinto eivät mukana
ProMainari-selvityksen teko alkoi syksyllä 2014. Kaivosteollisuus ry aloittama selvitys tähtää ”kaivosalan ammatillisen koulutuksen sekä ammattityöntekijöiden kokonaisvaltaiseen ja koordinoituun kehittämiseen”. Tarkoituksena on siis kehittää kaivoksilla ja louhoksilla työskentelevien koulutusta. Ulkopuolelle jäävät siis esimerkiksi rikastamon ja hallinnon työntekijöiden koulutus.
Selvitys nimettiin ProMainariksi, ja sitä palkattiin tekemään DI Tuomo Laitinen. Ensimmäisessä osassa Laitinen haastatteli parinkymmenen merkittävimmän kaivosalan, malminetsintäyrityksen sekä kaivoksille urakoivan yrityksen yrityksen johtoa, ja raportti ilmestyi alkuvuodesta 2015. Toisessa vaiheessa olivat vuorossa kaikki kuusi kaivosalan opetusta antavaa oppilaitosta. Raportti tästä vaiheesta valmistui syksyllä 2015.
Kolmosvaiheen, todellisen ProMainari – hankkeen on kaavailtu alkavan ensi vuonna. Suunnitelma sisältää koordinoidun kehittämisohjelman, jossa ovat mukana teollisuuden lisäksi ammattiliitot, opetus- ja työvoimahallinto sekä oppilaitokset. Kaksi päämäärää on ylitse muiden: koulutus vastaa nykyistä paremmin työelämän tarpeita ja yleinen kiinnostus kaivosalan ammatteja kohtaan kasvaa.
Artikkeli julkaistu Vuorityö ja -tekniikka -lehdessä joulukuussa 2015.
Kuva: Käyttöinsinööri Matias Suomela (oik.) ojentaa todistuksen kaivosalan ammattitutkinnosta Esa Junttilalle huhtikuussa 2015 Kittilän kaivoksella. Kuva: Marko Mannila/Kaivosteollisuus ry
[ssba]