Teksti: Hannu Tikkanen (AIKOPA), Annika Hämäläinen (Teollisuustaito Oy).
Kaivosten vesienhallinta on viime vuosina kerännyt paljon huomiota ja herättänyt huolta sekä kaivosten vaikutuspiirissä toimivien yritysten että kaivosten vaikutusalueella asuvien yksityishenkilöiden keskuudessa. Viranomaiset ja julkishallinto ovat vastanneet lisääntyneeseen keskusteluun edistämällä kaivosten ympäristövaikutusten pienentämistä lainsäädännön ja oppaiden avulla. Vesistövaikutusten vähentämisessä ja poikkeustilanteiden välttämisessä keskeisessä roolissa ovat kaivosalueen sisäpuolella tehtävät tekniset ratkaisut: kaivosten vesienhallinnan, rikastusprosessin, ja vesienkäsittelyn järjestäminen ja niiden käyttövarmuus.
Vesienhallinta kaivoksessa -koulutuskokonaisuus on kerännyt osallistujia ja luennoitsijoita eri puolilta Suomea ja toimialaa kuulemaan ja keskustelemaan kaivosten käytettävissä olevista teknisistä vesienhallinnan ratkaisuista. Koulutus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kurssin suunnitteluun osallistui Kajaanin ammattikorkeakoulun, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n, Oulun yliopiston sekä yritysten asiantuntijoita. Koska kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus edellyttää paljon työtä, haettiin työhön rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR). Myönnetty rahoitus mahdollisti toteutuksen aloittamisen Kajaanissa vuoden 2015 alkupuolella.
Teollisuustaito Oy:n toimitusjohtaja Annika Hämäläinen
Toteutuksen tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi valittiin Teollisuustaito Oy, jolla on käytännön kokemusta ja teoreettista osaamista kaivosten vesienhallinnasta. Yhteistyössä Teollisuustaidon, Oulun yliopiston ja Kainuun Etu Oy:n kanssa suunniteltiin ja markkinoitiin 20 opintopisteen ja vajaan vuoden kestävä koulutuskokonaisuus.
Hakemuksia koulutukseen tuli lähes 30 eri puolelta Suomea. Tavoitteena oli valita 15 opiskelijaa, mutta lopulta päädyttiin valitsemaan 24 opiskelijaa, sillä hakijat olivat todella kovatasoisia. Suurin osa valitsematta jääneistäkin henkilöistä olisi täyttänyt kriteerit, mutta vastaan tulivat lähinnä erikoisluokkien tilat. Hakijat edustavat vesienhallinnan kenttää todella monesta näkökulmasta. Valitut henkilöt edustavat useita kaivoksia, konsulttiyrityksiä, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä viranomaisia. Osallistujista monella on insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkinto tai joku muu korkeakoulututkinto. Monella on myös tutkijakoulutuksen tausta.
Kurssin tavoitteeksi asetettiin kaivosten vesienhallinnan teknisten ratkaisujen käsittely aihekokonaisuuksittain. Sisältöä pyrittiin suuntaamaan siten, että se antaisi tietoa ja työkaluja kaivosalueen sisäpuolisten vesilaatujen, vesivirtojen ja -varastojen hallintaan ja suunnitteluun. Aihekokonaisuudet jaettiin seuraavasti:
- Kaivosalueen vesijakeiden alkuperä ja vaikutus vesienhallintaan: prosessiliuokset, vesistöt ja sääolosuhteet
- Malmiesiintymän ominaisuuksien ja pohjavesiesiintymien vaikutus kaivoksen vesienhallintaan
- Kaivosalueen vesiliuosten laatujen tunnistaminen, mittaaminen ja erotteluperiaatteet
- Prosessin ja kaivosalueen vesitase ja sen mallinnus
- Virtaustekniikka, vesien siirto ja varastointi patoaltaissa
- Koetoiminta, pilot-ajot ja tulosten hyödyntäminen suunnittelussa
- Vesien käsittelyn ja kierrätyksen prosessitekniikat
Aihepiirin monipuolisuuden vuoksi kurssilla on ollut luennoitsijoita 12 organisaatiosta, joukossa niin yritysten, viranomaisten, tutkimuslaitosten kuin oppilaitostenkin edustajia.
Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Päivi Kauppila vastasi luentokokonaisuudesta, joka käsitteli malmiesiintymän ominaisuuksien vaikutuksia kaivosvesien laatuun. Kauppilan työtehtäviin GTK:lla kuuluvat mm. lausunnot kaivosten YVA- ja ympäristölupahakemuksista ja kaivosjätteiden karakterisointiin, kaivosvesien muodostumiseen ja kaivosten sulkemiseen liittyvät tutkimukset. Myös luennointi samoista aihepiireistä on kuulunut toimenkuvaan, mm. Oulun yliopiston GeoProsPD-ohjelmassa ja GTK:lla sisäisesti. ”Aihepiirin käsittelyssä pyrin huomioimaan opiskelijoiden erilaiset taustat – jotta luennosta olisi hyötyä mahdollisimman monelle, lähdettiin liikkeelle perusteista, mutta pyrittiin myös antamaan uutta tietoa sellaisille opiskelijoille, joilla oli aiempaa taustaa geologiasta tai geokemiasta. Opiskelijat olivat aktiivisia ja keskustelua syntyi.”
Sotkamo Silverin ympäristöpäällikkö Arttu Ohtonen on yksi kurssin osallistujista. Ohtonen kertoo työnsä puolesta perehtyneensä kurssin asiakokonaisuuksiin jo aiemmin. Kurssilta hän odotti ennakkoon oman osaamisensa täydentämistä ja myös keskusteluja kollegoiden kanssa. ”Kurssin tähänastiset luennot ovat kaikki olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Oppimistehtävät ’pakottavat’ perehtymään luentojen aihepiiriin silloinkin, kun läsnäolo luennoilla ei ole mahdollista. Kehittämistehtävän tekeminen on minun kohdallani vielä edessäpäin, ja odotan myös siitä olevan apua oman ammattitaidon lisäämisessä.”
Koulutus toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2016 maaliskuusta alkaen. Koulutus koostuu seuraavista osioista:
Jakso 1 (2,5 koulutuspäivää)
Johdanto kaivosten vesienhallintaan
Kaivosalueen vesijakeet
Kaivosaslueen vesiliuosten laatuajen tunnistaminen, mittaaminen ja erotteluperiaattet
Jakso 2 (2 koulutuspäivää + 2 optiopäivää)
Vesitase
Virtaustekniikka, vesien varastointi ja siirto
OPTIO: kaivoksen vesitaseen mallintaminen HSC Chemistry SIM
-ohjelmistolla
Jakso 3 (2,5 koulutuspäivää)
Vesienhallintaprosessit – Vesien käsittelyn ja kierrätyksen tekniikat
Lue lisää osoitteesta http://aikopa.fi/koulutukset/Vesienhallinta-kaivoksessa–koulutus-2016.
Lisätietoja antaa Hannu Tikkanen, hannu.tikkanen@aikopa.fi, 044 710 1631.
[ssba]
