Olen ollut reilun kuukauden Kestävän kaivostoiminnan verkoston palveluksessa. Alku on ollut innostava: on ollut antoisaa paneutua yhteen toimialaan kunnolla ja luoda näkemys kaivosalan tilaan ja tulevaisuuteen Suomessa.
Moni asia on hyvällä mallilla. Kaivosyhtiöt tuntuvat olevan hyvin tietoisia yhteiskunnan hyväksyttävyyden ja sidosryhmäyhteistyön tärkeydestä. Sen myötä uskon, että riittävä määrä kaivosyhtiöitä ryhtyy ensi vuonna ajamaan sisään uutta vastuullisuusjärjestelmää kun se saadaan pian valmiiksi.
Kaivosvastuujärjestelmä on verkoston kulmakivi. Kaivosyhtiöiden runsas osallistuminen tarjoaisi pilottivaiheessa mahdollisuuden korjata ja päivittää järjestelmää, mikäli siinä ilmenee vielä puutteita.
Kaikilla yhtiöillä ei todennäköisesti ole mahdollisuutta ottaa koko järjestelmää kerralla käyttöön. Uudistuksen onnistumiseksi on perusteltua edetä vaihe vaiheelta, ja keskittyä aluksi niihin protokolliin eli arviointiperusteisiin, joihin yhtiöillä on eniten mielenkiintoa.
Verkostolla oli työt aloittaessani monta asiaa jo loppusuoralla. Niistä kaksi, kaivosalan yhteiskuntavastuuraportti ja paikallisia toimintamuotoja koskeva työkalupakki, julkistettiin 23.9. tiedotustilaisuudessa. Varsinainen kaivosvastuujärjestelmä saataneen valmiiksi verkoston seuraavassa kokouksessa marraskuussa.
Raporttien julkistamisen ja vastuullisuusjärjestelmän viimeistelyn ohella olen vieraillut muutamassa kaivoksessa sekä osallistunut seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Samalla olen tutustunut moniin asiantuntijoihin, joilta olen saanut arvokasta tietoa kaivosalan uusista virtauksista.
Tuorein niistä liittyy malmin sortteeraukseen kiviainesta tuotettaessa. Jos Sotkamo Silverin tiedot pitävät paikkaansa, voidaan uudella keinolla karsia jopa 60 prosenttia sivukivestä jo louhintavaiheessa: http://bit.ly/1NeCp9G
Innovaatio voi tarjota ratkaisun rikastamojen sijoittamista koskevaan kysymykseen. Nythän rikastamot ja niiden yhteydessä olevat patoaltaat joudutaan sijoittamaan usein kaivosten yhteyteen, jolloin kaivoksen kokonaisvaikutukset ympäristöön kasvavat moninkertaisiksi. Tämä on ongelma etenkin herkillä ja kiistanalaisilla alueilla, joissa luontoarvot tai muut elinkeinot vaikeuttavat kaivostoiminnan laajentamista. Tarpeettoman sivukiven vähentyessä malmipitoinen aines olisi helpompaa ja halvempaa kuljettaa rikastettavaksi jonnekin muualle, jossa vastaavia kiistoja ei esiinny.
Kestävän kaivostoiminnan verkosto rohkaisee kaivosyhtiöitä hyödyntämään toiminnassaan uusia innovaatioita ja soveltamaan parhaita käytäntöjä. Niitä yhdistämällä voi löytyä ratkaisuja, jotka edistävät sidosryhmien hyväksyntää ja sosiaalisen toimiluvan saavuttamista.
*****
Kirjoittaja on Kestävän kaivostoiminnan verkoston uusi pääsihteeri ja esitelmöi Fennoscandian Exploration and Mining – tapahtumassa Levillä 4.11.2015.
[ssba]