Suomessa on ollut kaivoksia 1500-luvulta lähtien. 1900-luvun alussa mineraalivarojen oletettiin jo ehtyneen, mutta Outokummun löytyminen, yhteiskunnan teollistuminen ja osaamisen systemaattinen kehittäminen veivät alaa voimakkaasti eteenpäin aina 1980-luvulle. Kymmenen vuotta myöhemmin jo toisen kerran näytti siltä, ettei Suomesta enää löydy kannattavasti hyödynnettäviä malmioita ja ala näytti lähes kokonaan kuihtuvan. Kuitenkin heti 2000-luvun taitteessa metallien hinnat kääntyivät vahvaan nousuun ja sen seurauksena Suomessa koettiin ennennäkemätön kaivosbuumi.
Kymmenen vuoden voimakkaan kehittymisen jälkeen olemme nyt taas tilanteessa, jossa globaali talouden virta on kääntänyt alan kasvunäkymiä. Onneksi historia on opettanut, että tilanne ei ole uusi eikä myöskään pysyvä: Maaperämme rikkaudet eivät ole ehtyneet ja ne kyllä jaksavat odottaa parempaa taloudellista aikaa. Nyt ei pidä toistaa aiempia virheitä; alan koulutus tulee pitää vahvana, etsintään ja uuteen teknologiaan on panostettava.
Kaivannaisalan viimeisimmän viidentoista vuoden kehittymisen suurimpana ansiona on, että Suomeen on muodostunut aidosti markkinalähtöinen, kansainvälinen ja monipuolinen kaivannaisalan klusteri. Toimialan avautuminen kilpailulle on paitsi synnyttänyt paljon uutta liiketoimintaa, myös integroinut sen osaksi muita elinkeinotoiminnan aloja. Elinvoimainen ja verkottunut klusteri luo aivan uusia mahdollisuuksia alan kehittymiselle ja myös vahvistaa mahdollisuuksia selvitä globaalin talouden haastavista sykleistä.
Olemmekin Lapin arktisen erikoistumisen strategian pohjalta ottaneet klusterityön yhdeksi maakunnan painopistealueeksi. Tavoitteenamme on olla EU:ssa edelläkävijä luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa ja kiertotaloudessa. Työ on saanut erinomaisen alun: Lappi valittiin viime vuonna yhdeksi Euroopan klustereiden kehittämisen mallialueeksi kuuden muun kärkialueen joukossa. Mallialueet on valittu kehittämään ja toteuttamaan uusia eurooppalaisia klustereiden toimintatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti alueiden luonnollisia vahvuuksia.
Mallialueelle asetettujen tavoitteiden jalkauttamista varten olemme käynnistäneet useita hankkeita, joissa kohderyhmänä ovat teollisuus- ja kaivospalveluyritykset sekä olennaisena sidosryhmänä teollisuus- ja kaivosasiakkaat eli luonnonvarojen jalostajat. Toimivat kaivokset ja aktiivinen etsintä muodostavat klusterin rungon, nyt pyrimme systemaattisesti tukemaan alalla toimivien lappilaisten pk-palveluyritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä.
Katse on vahvasti myös klustereiden välisessä yhteistyössä. Lapissa on kaivannaisalan lisäksi vahvoina toimialoina matkailu, metsäteollisuus ja luonnonvara-ala. Näiden kaikkien menestyminen edellyttää paitsi kykyä toimia yhteistyössä, myös kykyä hakea entistä enemmän liiketoiminnan lisäarvoa oman toimialan ulkopuolelta. Tämä on haaste, mutta samalla myös valtava mahdollisuus – tässä onnistumalla kasvun ja hyvinvoinnin
Nyt käsillä on jo järjestyksessään kymmenes Fennoscandian Exploration and Mining – konferenssi. Tapahtuma on paitsi kasvanut ja kansainvälistynyt niin myös aina elänyt ajassa. Toivon, että myös tällä kerralla täällä Levillä voimme joukolla pohtia alan tulevaisuutta ja menestyksen eväitä koko Fennoscandian alueella – historiasta oppien ja tulevaisuuteen uskoen!
Omasta ja Lapin liiton puolesta haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi Lappiin, Leville ja FEM-konferenssiin.
Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin kirjoitus julkaistiin alkuperäisenä englanninkielisenä versiona vuoden 2015 Fennoscandian Exploration and Mining (FEM) -konferenssin ohjelmavihkossa.
[ssba]