Koulutus
HUOM! ProKaivoksen koulutusosio on vielä keskeneräinen. Jatkossa koulutusosioon luodaan koulutuksen tarjoajien omat esittelysivut. Tarkoituksena on että oppilaitokset itse vastaavat omien sivujensa ylläpidosta ja sisällöstä. Pyydämme kohteliaasti yrityksiä ja koulutusorganisaatioita talkoisiin ProKaivoksen koulutussivujen kehittämisessä.
Yleistä tietoa kaivosalan koulutuksesta
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kaivosalan perustutkinnon. Koulutusta järjestetään Lapin ammattiopistossa Sodankylässä sekä Ammattiopisto Lappiassa Torniossa. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös kaivosalan ammattitutkinto.
Rakennusalan perustutkinnossa voidaan suuntautua maarakentamiseen. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös maarakennusalan ammattitutkinto sekä maarakennusalan erikoisammattitutkinto.
Kivialan louhinta- ym. töihin johtaa kivialan perustutkinto. Näyttötutkintona voidaan suorittaa kivimiehen ammattitutkinto.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK). Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa voi suuntautua maa- ja kalliorakentamiseen.
Teknillisen korkeakoulun Rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla voi suuntautua kalliorakentamiseen. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti (TkK) ja ylempi diplomi-insinööri (DI).
Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella geologiaa pääaineena. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti (LuK) ja ylempi filosofian maisteri (FM). (Lähde: Koulutusnetti.fi)
Geologian koulutus Suomen yliopistoissa
Tutkinnot:
Luonnontieteiden kandidaatti (Laajuus: 180op, 3 vuotta)
Filosofian maisteri (Laajuus: kandidaatti + 120op, 2 vuotta)
Geologia tutkii maapallon rakennetta ja koostumusta sekä maapallon muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia. Geologian opinnoissa voi suuntautua geologiaan, mineralogiaan tai maaperägeologiaan. Lisäksi maaperägeologiassa on erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja kuten hydrogeologia ja paleontologia. Suuntautumismahdollisuudet vaihtelevat yliopistoittain.
Työtehtävät ja -paikat:
Geologeja työskentelee tutkimus- ja opetustehtävissä, kartoitus- ja malminetsintätehtävissä, ympäristönhoito- ja ympäristönsuojelutehtävissä tai rakennusteollisuuden palveluksessa. Työpaikkoja on kaivosyhtiöissä, yliopistoissa, kunnissa, teollisuudessa, ympäristöalan yrityksissä ja Geologian tutkimuskeskuksessa.
Geologiaa voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
> Helsingin yliopisto, geologian laitos
> Oulun yliopisto, geotieteiden laitos
> Turun yliopisto, geologian laitos
> Åbo akademi, institutionen för geologi & mineralogi
Oulu Mining School
Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka ydintoimijoita ovat geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut. Kansainvälisesti korkeatasoisena, tiedekuntien ja tutkimuslaitosten rajat ylittävänä verkostona Oulu Mining School vastaa vuorialalle erikoistuneiden geologien ja diplomi-insinöörien peruskoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Osana Suomen Vuoriklusteria Oulu Mining School on myös vahvasti mukana rakentamassa alan tutkimuskoordinaatiota.
Teknillinen korkeakoulu
OtaFOKUS Kaivos 2010-2011
OTAFOKUS Kaivos -täydennyskoulutus on nopea ja joustava tapa vastata yritysten osaajatarpeeseen. Osaajat ovat yritysten käytettävissä heti koulutuksen alkaessa. Koulutusohjelmaan valitaan sopivan pohjakoulutuksen omaavia, motivoituneita henkilöitä. Koulutusohjelmaan valitut henkilöt palkataan yrityksiin työsuhteeseen kuuden kuukauden sisällä koulutuksen alkamisesta. Opiskelijat saavat ohjelman alussa koulutustukea ja myöhemmin palkkauksen. Ohjelman päätyttyä kurssilaiset saavat yrityksestä työpaikan.
Kalliorakentaminen
Opetusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoillemme valmiuksia kallioperän hyödyntämiseen tilana ja raaka-aineena. Kalliorakentamisessa, kuten kaivostoiminnassakin keskeisiä osaamisalueita ovat louhinta- ja räjäytystekniikka sekä kalliomekaniikka. Toiminnan turvallisuus, ympäristö- ja kustannusnäkökohtien tulee ohjata toimintaa hankkeen koko elinkaaren ajan. Kalliorakentajan tulee tuntea keskeiset maa- ja kallioperän tutkimusmenetelmät sekä ymmärtää kallioperän rakenteiden merkitys suunnitellulle toiminnalle.
> TKK, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Työtehtäviä kaivannaisteollisuudessa
Etsintä
Etsinnän työtehtävät liittyvät malmien, teollisuusmineraalien ja muiden kaivannaisten esiintymien paikantamiseen. Maastossa tapahtuvan etsinnän lisäksi fysikaalisia mittauksia tehdään toisinaan myös lentokoneilla.
Geologit etsivät ja kartoittavat luonnonvaroja kuten malmeja, maa-aineksia ja pohjavettä. He suunnittelevat, toteuttavat ja johtavat erilaisia tutkimuksia sekä tulkitsevat ja raportoivat tutkimustuloksia. Geologit toimivat myös asiantuntijoina luonnonvarojen hyödyntämisessä.
Kairaustyönjohtajat, esimerkiksi insinöörit, johtavat näytteenottoon liittyvää poraustyötä. Kairaajat hoitavat käytännön koneen käytön. Syväkairaaja käyttää syväkairauskonetta, jolla otetaan näyte kallioperästä. Kentällä työskentelee myös kenttäapulaisia jne. kaivaus- ym. tehtävissä.
Kaivostyöt
Työ kaivoksilla ja louhoksilla on yhä enemmän koneessa istumista ja valvomista. Työkoneissa on usein ilmastoitu, äänieristetty ja lämmitetty hytti, joka suojaa työntekijää pölyltä, savulta, melulta ja vammoilta. Myös kaivosten ilmastointia on parannettu, mikä vähentää pölystä ja hiukkasista johtuvia ammattitauteja.
Työtapaturmien ja ammattitautien määrät ovat laskeneet huomattavasti, ja nykyään kaivannaisteollisuuden tapaturmataso on jopa muiden teollisuusalojen tapaturmatasoa alhaisempi. Kaivokset ovat silti edelleen riskialttiita työpaikkoja, kuten muutkin maanrakennusalan työpaikat. Vaarana ovat mm. sortumat, tulvat ja myrkylliset kaasut, minkä vuoksi työturvallisuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää.
Kaivosgeologit vastaavat louhoksilla ja kaivoksilla louhinnan ja tuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaivosinsinöörit työskentelevät kaivoksilla ja avolouhoksilla erilaisissa tuotannon suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattinimikkeet vaihtelevat. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi kaivoksen toiminnan suunnittelua, rakenneteknisiä töitä ja työnjohtoa.
Kaivostyöntekijät eli mainarit toimivat monenlaisissa tehtävissä sekä toimintaan valmistavissa töissä että tuotannossa. Tehtäväalueita ovat poraus ja panostus (räjäytys), louheen käsittely, malmin murskaus, nostotyöt, kallion lujitustyöt, kaivoksen rakennetekniset työt, kaluston kunnossapito ja louhostäyttö.
Työntekijä voi olla erikoistunut johonkin, mutta yhä useammin ollaan monitaitoisia moniosaajia. Työskentely-ympäristö ja olosuhteet maan alla ja päällä eroavat suuresti toisistaan. Kaivostyössä käytetään apuna erilaisia järeitä työkoneita, laitteita ja tarvikkeita porista räjähdysaineisiin ja kauhakuormaajista maansiirtokuormureihin. (Lähde: Koulutusnetti.fi)
Muuta tietoa
Työpaikat ja työnantajapalvelut:
> Rakennus- ja kaivosalan työpaikat (Työhallinnon verkkopalvelu)
> Työhallinnon työnantajapalvelut
Kaivosalan ammatit:
> Geologi (Ammattinetti)
> Kaivostyöntekijä (Ammattinetti)
> Kaivosinsinöörit (Ammattinetti)
> Työnjohtaja (Ammattinetti)
Kaivosalan koulutukset:
