Minun aurinkopaneelini eivät ole sinun

17.10.2017 Pekka Suomela / Kaivosteollisuus ry

Keskustelu Suomessa on muuttunut viime vuosien aikana ääripäiden korostamiseksi. Sama kehitys on ollut tuttua myös kaivosteollisuuden osalta. Olipa kyse sitten luonnonsuojelusta, investoinneista tai esimerkiksi kotimaisuudesta, niin kaivoskeskustelusta löytyy lukuisia näkökulmia. Ja aika ärhäkkäästi.

Kaivosteollisuudella on mahdollisuudet parantaa yhteistä hyvinvointia – Suomessa ja globaalisti. Ala on tehnyt paljon vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan, mutta kuten viime vuosina käyty keskustelu osoittaa, kaivokset ovat monien mielestä kiistanalaisia. Ympäristönäkökulmasta katsoen kehittämistarpeita on edelleen, mutta kaivosala on myös edistynyt huomattavasti viime vuosina vesienhallinnan, jätteiden ja energiatehokkuuden suhteen.

Kaivosten yleinen hyväksyttävyys vaatii selkeästi enemmän ja konkreettisempia tekoja kuin aiemmin. Yhteiskunnan odotukset kehittyvät nopeasti, eikä vähiten globalisaation ja sosiaalisen median vaikutuksesta.

Viime vuosisadalla kaivosteollisuuden yritykset ajattelivat työpaikkojen ja investointien sekä ympäristölainsäädännön vaatimusten saavuttamisen riittävän hyväksymiseen. Nykyään kaivosteollisuuden on ajateltava asioita laajemmin, ja samalla sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Velvoitteet on hoidettava paremmin ja toiminnan on tuotettava yhteistä hyvää. Kaivosteollisuuden on toimittava aktiivisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Mitkä ovat kaivosteollisuuden uudet mahdollisuudet? Vastaus on selkeä: tekemällä asiat paremmin. Suomessa Kestävän kaivostoiminnan verkosto tekee aktiivista työtä kaivostoiminnan vastuullisuuden kehittämiseksi. Samalla otetaan käyttöön työkaluja, joilla tietoa kaivoksista ja niiden kehitystyöstä jaetaan läpinäkyvästi. Kaivosteollisuus on kattavasti sitoutunut verkoston kehittämiseen. Toinen vastaus löytyy energiamurroksesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tämä tarkoittaa usein metallien ja mineraalien kysynnän uusia painotuksia. Samalla ennakoitu kysynnän kova kasvu on herättänyt epäilyksiä, joten energian tuottamiseen ja varastointiin tarvittava metallien kysyntäpiikki voi olla väliaikaista. Kolmas ja ehkä tärkein mahdollisuus ovat uudet kehitysaskeleet metallien jäljitettävyydessä. Voimmeko uskottavasti jäljittää mineraaleja ja metalleja lopputuotteesta takaisin kaivokselle? Ovatko minun autoni kylkipelti tai aurinkopaneelini materiaalit kestävämmin tuotettu kuin sinun? Emme tänään ehkä tähän vielä pysty vastaamaan, mutta uusia malleja kehitetään. Viereisessä jutussa kerrotaan EU:n ja USA:n lainsäädäntöhankkeista, jotka ovat kuitenkin kiisteltyjä. Mutta kun kuluttajatuotteiden mahtavat Apple tai Microsoft kertovat, että raaka-aineiden alkuperätieto ja sen kautta varmistettu kestävä tuotantotapa ovat näille yhtiöille tärkeitä, on seuraavan suuren askeleen koordinaatit asetettu. Nuoret kuluttajat ajattelevat asian suoraviivaisesti. Meillä kaivosteollisuudessa täytyy olla oma ajattelumme ja vastauksemme valmiina – nyt eikä huomenna.

Artikkeli julkaistu ensimmäisenä Materia-lehden numerossa 3/2017

« Takaisin viestinnän etusivulle

FacebookTwitterGoogle+LinkedInEmail