Kahdeksan työntekijää on kuollut maanjäristyksestä aiheutuneen onnettomuuden seurauksena Puolassa Rudnan kaivoksella. Lisäksi henkilöitä on sairaalassa hoidettavana. Onnettomuus tapahtui KGHM-konsernin kaivoksella Polkowic’ssa. Rudna on eräs Euroopan suurimpia kuparikaivoksia.
Voisiko vastaavan tyyppinen onnettomuus tapahtua Suomessa?
Kaivosteollisuus ry:n yhteydessä toimivan Kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Jari Kolehmainen, (Boliden Kylylahti) toteaa, ettei vastaava onnettomuus ole todennäköinen Suomessa. Alueen kallioperä eroaa suomalaisessa peruskalliosta. Suomessakin esiintyy pienimuotoisia maanjäristyksiä ja siirtymiä, mutta niiden vaikutukset ovat rajattuja Suomen kallioperän lujuudesta johtuen. Niistä ei ole ollut kokemustemme mukaan vaaraa ja niihin on riskiarvioinneissa varauduttu. Suomen kaivoksissa ei myöskään ole käytössä onnettomuuskaivoksessa käytettyä pilarilouhintaa. Suomessa louhintamenetelmät ja kalliomekaniikan tuntemus sekä seismisten tapahtumien arviointi on vuosikymmenten aikana kehittynyt.
Maanjäristykset Suomessa maksimissaan olleet luokkaa 3-4 Richterin asteikolla. Todennäköisyys vastaaviin onnettomuuksiin kuin Puolassa on vähäinen.
Kaivosten automatisointi ja uuden tekniikan käyttöönotto auttavat jatkossakin välttämään Puolassa tapahtuneen onnettomuuden kaltaisia tapahtumia Suomessa.
Kaivosteollisuus ry tulee seuraamaan Puolan onnettomuuutta ja sen esille nostamia kehitystarpeita. Kaivosteollisuuden eurooppalainen yhteistyöelin Euromines ja sen kaivosturvallisuuden työryhmä kokoontuu tänään torstaina Brysselissä.
Kaivosteollisuus ry on esittänyt surunvalittelunsa KGHM-konsernin edustajalle eilisessä tapaamisessa Brysselissä.
Lisätietoja onnettomuudesta Reutersin sivuilta.
Pekka Suomela
Kaivosteollisuus ry