Kaivosalan toimialaraportti 2018 on julkaistu

23.11.2018, 16:15 - Jenna Stenroos

Koko työ- ja elinkeinoministeriön laatima raportti luettavissa täällä.

Tiivistelmä:

Suomessa toimi vuonna 2017 yhdeksän metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus on noin 13 000 henkilötyövuotta. Kaivosteollisuuden vaikutus arvonlisään arvioidaan olevan noin 1 200 miljoonaa euroa vuonna 2016. Olemassa olevat kaivokset ovat laajentaneet toimintaansa. Vuonna 2017 Suomen metallimalmikaivoksista louhittiin malmia yhteensä 32 miljoonaa tonnia ja teollisuusmineraalien hyötykiveä 16,5 miljoonaa tonnia. Investoinnit malminetsintään ovat edelleen kasvaneet vuonna 2017. Malmin-etsintää harjoittavat Suomessa sekä kaivosyhtiöt että junioriyhtiöt. Junioriyhtiöt keskittyvät etsimään ja tutkimaan otollisia uusia kohteita, myös vähemmän tutkituilta alueilta.

Suomen kaivokset parantavat raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Vuonna 2017 metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen yhteensä 4,3 miljoonaa tonnia, ja metallimalmirikasteita vietiin 0,415 miljoonaa tonnia. Vuoden 2015 jälkeen yritysten liikevaihdon kasvu on jatkunut suhteellisen voimakkaana ja kehityksen arvioidaan jatkuvan kasvavana.

Kaivosteollisuus on syklinen ala, johon vaikuttaa maailmanmarkkinoiden raaka-aineiden hintakehitys. Metallien hintakehitykseen vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan lisäksi kansainväliset suhdanteet kauppapolitiikassa, maiden asettamat tullit sekä sijoittajien käyttäytyminen. Kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut pk-yritysten kasvua. Paljon keskustelua globaalilla taosolla ovat viime aikoina herättäneet liikenteen sähköistyminen, energiamurros ja ympäristövaateet Myös raaka-aineiden jäljitettävyys ovat asioita, joihin teollisuus ja hallinto haluavat parannuksia.

Kaivostoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä geologinen tieto, malmipotentiaali, infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Kaivostoiminta on globaalia liiketoimintaa. Hyvä esiintymä sekä hyvin ja vastuullisesti tehty pohjatyö edesauttavat ulkopuoli-sen rahoituksen saamista. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille voi syntyä esimerkiksi ratkaisuista kestävään kaivostoimintaan, sivuvirtojen hallintaan ja muista uusista teknologioista. Kaivostoimintaa tulee edelleen kehittää ympäristön kannalta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Myös molemminpuolista vuoropuhelua alueen muiden elinkeinojen kanssa tulee lisätä.